Agilityliiton syyskokous järjestettiin 19.11.2022 Valimossa Sporttitalolla sekä etänä Zoomin välityksellä. Kokouksessa muun muassa hyväksyttiin liiton talousarvio vuodelle 2023, valittiin uusi hallitus ja äänestettiin jäsenseurojen tekemistä esityksistä.

Kokouksessa olivat läsnä edustajat 70 jäsenyhdistyksestä, muita seurojen jäseniä kuuntelijoina, SAGIn toimiston väki sekä osa SAGIn hallituksesta. Jäsenyhdistykset edustivat kokouksessa yhteensä 3982 lisenssiä, kun vuonna 2022 lisenssejä on ostettu yhteensä 5458. Tämä tarkoittaa, että syyskokouksessa seuransa kautta ääntään käytti noin 73 prosenttia vuoden 2022 lisenssinhaltijoista.

Kokous hyväksyi vuoden 2023 talousarviot sekä toimintasuunnitelman, joihin pääset tutustumaan näistä linkeistä: toimintasuunnitelma, ensimmäinen talousarvio sekä toinen talousarvio. Syyskokous hyväksyi myös jäsenmaksut vuodelle 2023 ja päätti, että liittymismaksua ei aseteta. Kokouspalkkiot pysyvät entisellään ja myös SAGIn toimiston esihenkilölle maksetaan korvausta 1200 euroa kuten kuluvanakin vuonna.

Tulevalle puheenjohtajakaudelle jatkaa Mia Laamanen

Ehdolle puheenjohtajaksi asettuivat SAGIn nykyinen puheenjohtaja Mia Laamanen sekä Jessi Landen, SAGIn nykyinen varapuheenjohtaja. Lyhyiden esittelyiden jälkeen jäsenyhdistykset äänestivät Mia Laamasen selvästi (80,87% / 19,13%) jatkamaan puheenjohtajuuttaan. 

Varapuheenjohtajaksi jäsenyhdistykset esittivät Sini Heikkilää, Riikka Karista, Einari Pekkalaa ja Jessi Landenia. Lopulta vain Riikka Karinen oli käytettävissä tehtävään joten hänet valittiin varapuheenjohtajaksi seuraavalle kaudelle yksimielisesti ilman äänestystä.

Muista hallituspaikoista äänestettiin kahdessa osassa - ensin kaksivuotiskauden paikoista erovuoroisten tilalle ja sitten yhden vuoden tehtävästä varapuheenjohtajaksi siirtyvän Riikka Karisen tilalle. Hallitukseen oli käytettävissä seitsemän henkilöä, joista hallitukseen valikoituivat äänestysten perusteella Sini Heikkilä (2v), Sari Koivisto (2v), Jani Kantola (2v), Marja Salomaa (2v) sekä Tanja Manninen (1v). Heidän lisäkseen hallituksessa jatkavat vuoden 2023 Mirva Mustonen, Anne Pullinen sekä Suvi-Tuuli Skyttä.

TamSKin esitys läpi ja etenee Kennelliittoon - estevälit mitataan suorana linjana esteiden välillä, maksimiväli kahdeksan metriä

Einari Pekkala esitteli kokoukselle seikkaperäisesti TamSKin laatiman esityksen (linkki), jonka mukaan agilityradalla esteiden enimmäisväli tulisi kasvattaa kahdeksaan metriin ja mittaustapa säilyttää suorana linjana esteiden välillä. Esityksen taustalla on vuodenvaihteessa 2023 voimaantuleva suuri sääntöpäivitys, jonka mukaisesti esteiden enimmäisväli on yhdeksän metriä ja väli mitataan koiran arvioitua suorituslinjaa pitkin. Kyseinen sääntömuutos nykyiseen on hyväksytty Kennelliitossa eikä Kennelliitto lähtökohtaisesti enää tee siihen muutoksia.

TamSKin esitys herätti paljon keskustelua jo etukäteen sosiaalisen median puolella ja keskustelu jatkui myös kokouksessa vilkkaana. Kokouksessa nousi esille se, että jäsenyhdistykset ovat äänestäneet muutoksesta jo kertaalleen syyskokouksessa 2021 (linkki pöytäkirjaan) ja TamSKin silloinen esitys on hyväksytty. Tällöin esitys kuului: "Kahden peräkkäin suoritettavan esteen suoritusetäisyys toisistaan on 4–8 m (pikkuminit ja minit) ja 5–8 metriä (medit, pikkumaksit ja maksit). Tuomari voi käyttää kerran radalla 10 m esteväliä. Suurin mahdollinen etäisyys mitataan suorana linjana esteiden välillä. Mittaus alkaa kohdasta mistä koira poistuu esteeltä ja päättyy kohtaan missä koira saapuu seuraavalle esteelle. Rimallisissa hypyissä kohtana pidetään riman keskipistettä."

Ylimääräisessä vuosikokouksessa tammikuussa 2022 (linkki pöytäkirjaan) kuitenkin päätettiin, että "SAGI:n hallitus valtuutetaan tekemään kaikkiin kokouksessa hyväksyttäviin sääntödokumentteihin muutokset, jotka ovat tarpeen sääntöteknisistä syistä ja jotta Kennelliiton mahdollisesti esittämät muutosvaatimukset saadaan huomioitua säännöissä sekä säännöstö on linjassa FCI:n tulevien päivitettyjen agilitysääntöjen kanssa." FCI:n sääntöpäivityksessä kansainvälisiin sääntöihin kirjattiin suoran mittaustavan lisäksi koiran suorituslinjaan perustuva yhdeksän metrin enimmäisiväli ja tämä lisäys tuotiin myös kansalliseen sääntöön. Kansalliseen sääntöpäivitykseen, joka astuu voimaan 1.1.2023, on siis kirjattu sekä TamSK:in estevälin pidennys että FCI:n sääntöjä vastaava mittaustapa - koiran suorituslinja - ylimääräisen vuosikokouksen päätöksen perusteella.

SAGIn sääntötyöryhmän Timo Teileri esitteli TamSKin esitykselle SAGIn vastineen: linkki vastineeseen. Tämän esityksen mukaan jo hyväksyttyihin, 1.1.2023 voimaantuleviin sääntöihin ei enää tehtäisi muutoksia vaan esteiden enimmäisväli olisi yhdeksän metriä ja se mitattaisiin koiran linjaa pitkin. Äänestyksessä vastine sai kannatusta 20,19 prosenttia ja TamSKin esitys 79,81. Kokouksessa nostettiin esille se, että vuosikokous käyttää Agilityliiton ylintä valtaa ja sen päätösten tulisi olla sellaisenaan velvoittavia.

Liitto on käynnistänyt prosessin TamSKin esityksen läpiviemiseksi Kennelliitossa. Kennelliiton hallituksen on hyväksyttävä muutokset ennen niiden voimaantuloa eikä ole varmaa, tapahtuuko näin ennen tammikuuta. Tällä hetkellä on siis epäselvää, mikä sääntö on voimassa 1.1.2023 alkaen - päivitys, vanha sääntö vai syyskokouksen päätös. SAGI tiedottaa asiasta mahdollisimman reaaliaikaisesti prosessin edetessä.

Esityksille hoopers-lisenssistä ja uudesta joukkue-SM-formaatista ei kannatusta

Kaksi muuta yhdistysten tekemää esitystä koskivat uutta hoopers-lisenssiä agilitylisenssin rinnalle sekä joukkuekilpailuformaatin uudistamista SM-kilpailuissa.

Kirkkonummen kennelkerhon esityksen (linkki esitykseen) mukaan harrastajalla tulisi olla tarvittaessa mahdollisuus lunastaa erilliset lisenssin hoopersiin ja agilityyn ja näin pystyä edustamaan sitä seuraa, jonka nimissä kulloinenkin erillinen lajilisenssi on. Keskustelussa nousi esille se, että tälläkin hetkellä harrastajan on mahdollista ostaa itselleen erikseen A- ja C-lisenssit seurakohtaisesti. Esitetettyyn muutokseen sinänsä suhtauduttiin hyväksyvästi mutta keskustelussa todettiin, että muutos ei saisi synnyttää lisäkustannuksia toisaalta SAGIlle ja toisaalta myöskään harrastajille. MOSH ry teki ehdotuksen siitä, että SAGI valmistelee vuoden 2023 kevät- tai syyskokoukseen selvityksen esitetynkaltaisen lisenssin toteutettavuudesta ja tätä kannatettiin.

Agility Unite ry esitteli ehdotuksensa joukkuekilpailun formaatin uudistamisesta SM-kilpailuissa vuodesta 2024 alkaen: linkki esitykseen. Esityksen mukaan SM-kilpailuissa joukkuekilpailu käytäisiin viestinä kaksi kilpailukenttää yhdistävällä suurella kentällä samoin kuin halli-SM-kilpailuiden joukkuefinaali nykyisen mallin sijaan. SAGIn kilpailutoimikunta esitteli liiton vastineen, jonka mukaan säilytettäisiin nykyinen malli: "SM-joukkuefinaali on tällä hetkellä ainoa kilpailumuoto, jossa kilpailija saa finaaliradalta samanlaisen kokemuksen kuin MM-joukkueagilityradalta. Kilpailutoimikunnan mielestä on tärkeää pitää tämä harjoittelumahdollisuus elossa." SAGIn esitys sai kannatusta, joten kokouksessa päätettiin säilyttää SM-joukkuekilpailun formaatti entisellään.

EO-joukkueen valintakriteereihin muutoksia

Kokouksen loppupuolella äänestettiin vielä European Open -maajoukkueen valintakriteereistä, joista esityksen kokoukseen oli valmistellut liitto: linkki esitykseen. Jäsenyhdistykset kannattivat ensinnäkin sitä, että EO-kilpailuun lähetetään ainoastaan täysiä joukkueita - mikä 28 koirakon osallistujarajoituksella tarkoittaa seitsemää joukkuetta neljään eri kokoluokkaan. Tämän jälkeen yhdistykset äänestivät siitä, miten valitaan joukkueiden jakoperuste kokoluokittain - mistä kolmesta kokoluokasta siis lähetetään kaksi joukkuetta ja mistä ainoastaan yksi. 

Äänestys käytiin kahden kannatusta saaneen vaihtoehdon välillä: joko joukkuevalinta tehdään kokoluokan sijoille 1-10 yltäneiden koirakoiden karsinnoissa saavuttamien pisteiden perusteella tai sen tekee erikseen ja ennakkoon valittu raati karsintojen jälkeen. Pisteperusteinen valinta sai 73,33 prosenttia äänistä. Näin ollen jatkossa EO-joukkueiden jakautuminen kokoluokittain määräytyy niin, että siitä kokoluokasta, jonka kympin kärki on kerännyt vähiten karsintapisteitä, lähetetään ainoastaan yksi joukkue.

Mikäli lähetettävien koirakoiden määrä kasvaa tämänhetkisestä lähetetään jokaisesta kokoluokasta sama määrä joukkueita.

0-rataprojekti aikataulustaan pahasti jäljessä resurssipulasta johtuen

Syyskokouksen lopuksi SAGIn Anne Pullinen esitteli 0-rataprojektin tilannetta vuoden 2022 osalta. Projekti ei ole edennyt suunnitelman mukaisesti ja sen toteuttaminen on jäänyt pitkälti kahden henkilön harteille. Tämän resurssipulan lisäksi ongelmia on ollut toimittajan kanssa. 

Projektissa on kuitenkin toteutettu onnistuneet uudistukset seuraavissa asioissa: tietokantauudistus, kilpailuiden anominen, ilmoittautumisten hallinta, kilpailukalenteri vuodesta 2023 lähtien, liiton käyttöliittymän design, migraatio KITU2:n ja KITU3:n välillä ja tarvittavat muutokset KITU2:een.

SAGIn IT-työryhmä ottaa ilolla vastaan innokkaita apukäsiä ja halukkuudestaan auttaa projektissa voi ilmoittaa sähköpostitse anne.pullinen@agilityliitto.fi. Kokouksessa kiitettiin projektin parissa valtavan työn tehneitä työryhmäläisiä.

Vuoden 2022 agilityurheilijat julkistettu

Syyskokouksen pääteeksi julkistettiin SAGIn valitsemat vuoden 2022 agilityurheilijat, joita ovat:

• Agilityurheilija: Jaakko Suoknuuti
• Senioriagilityurheilija: Iris Kieme
• Para-agilityurheilija: Jonna Malmberg
• Nuori agilityurheilija: Tytti Vehkalahti