Urheilutoimittajain Liitto valitsi vuoden 2022 parhaat urheilijat yhteensä 81 eri lajin parista. Agilitysta liitto nimesi parhaaksi Littoisten Agility Warriorsia edustavan Jaakko Suoknuutin.

Suoknuuti edusti Suomea vuonna 2022 bordercollie Wow'n kanssa makseissa niin EO-, PM- kuin MM-kilpailuissakin. He sijoittuivat PM-yksilökilpailuissa hopealle ja MM-kilpailuissa syyskuussa Suoknuuti ja Wow olivat maailman neljänneksi paras maksikoirakko. 

Myös SAGI valitsi Suoknuutin vuoden 2022 agilityurheilijaksi menneenä syksynä. 

Miltä huomionosoitukset tuntuvat, Jaakko Suoknuuti?

"Useat Suomen edustusurheilijat suoriutuivat vuoden 2022 arvokisoissa hyvin: Suomen minijoukkue, joka koostui koirakoista Maria Sori & Malla, Sanni Kariniemi & Megs, Assi Rapeli & Ninni ja Iida Vakkuri & Helga, sijoittui MM-joukkuekilpailussa hopealle. Yksilökilpailuissa menestyivät Maria Sori & Malla (MM-5), Jasmin Vesalainen & Papu (MM-7), Elina Jänesniemi & Etna (MM-8), Juha Orenius & Sini (PM-1), Olli Fredrikson & Nhi (PM-1) ja Janika Majasaari & Nacho (PM-2), joten tällaisesta joukossa tunnustuksen saaminen vuoden aikana tehdystä työstä ja menestyksestä tuntuu mahtavalta."

Millainen hetki viime vuoden kansainvälisistä arvokilpailuista on erityisesti jäänyt mieleesi?

"Tämä oli Wow'lle ensimmäinen esiintyminen suurilla kansainvälisillä areenoilla. Makeinta oli ehkä huomata, että se piti isojen kisojen tunnelmasta ja oli parhaimmillaan, kun tunnelma nousi niin ohjaajalla kuin katsomossakin. Koen itse tärkeäksi nähdä ja tuntea Wow'n haluavan olla lähtöviivalla ja todella haluavan radalle.

Toiseksi parhaiten mieleen jäävät radat tai radan osat, jotka vaativat Wow'lta itsenäistä radan suorittamista ja samalla ohjaajalta henkistä vahvuutta uskaltaa luottaa koiraan ja siihen miten se on koulutettu. Vuoden 2022 kaikissa arvokilpailuissa oli ratoja, joilla onnistuimme tällaisissa haasteissa. Paljon hyvää fiilistä jäi matkaan myös näistä."

Olet kilpaillut agilityssa korkealla tasolla jo vuosien ajan. Mikä oikein on menestyksesi salaisuus?

"Menestymiseen vaikuttaa valtavan moni asia ja menestykseen on monia teitä. Menestyminen riippuu myös siitä miten sen ylipäänsä määrittelee. Itse koen suurimmaksi onnistumisekseni sen, että olen pystynyt tekemään agilityä kansainvälisellä huipputasolla usean eri koiran kanssa. Olen ollut maajoukkueessa viiden eri koiran kanssa, jotka ovat Marjo Heinon omistama groenendal Dea (Faunittaren Dea Aurora), bordercollie Zen (Decathlete´s Sirius Black), bordercollie Chi (Beck´s Hill Goldeneye), bordercollie Dao (Glenda) sekä bordercollie Wow (Shadow Of Aire Take a Change). MM-joukkueessa olen ollut kolmen eri koiran kanssa yhteensä kahdeksan kertaa. Hyvät, terveet, hyväkuntoiset koirat ovat luonnollisesti minkäänlaisen agilitymenestyksen tärkein osa. Koiriemme fysiikasta pääasiassa huolta pitävät Leena Piira, Tanja Kotti (Turun Koirafysio), Päivi Kilponen ja Virpi Turunen (Funktionaalinen Eläinterapiakeskus). Kiitos heille kaikille!

Tärkein ulkopuolinen tekijä oman ja monen muunkin menestyksen takana on puolisoni, kansainvälisesti menestynyt agilitykilpailija ja valmentaja Janita Leinonen. Hän on alun perin opettanut minulle kaiken mitä tiedän agilitystä ja koirista ja toiminut valmentajanani kohta parisenkymmentä vuotta. Janita myös kouluttaa ja huoltaa myös omia koiriani ja toimii Anne Talvitien kanssa ja Annen opein mentaalivalmentajanani. Ilman Janitan tukea ja apua ei menestyminen olisi ollut mahdollista.

Koulutuksellisesti tärkeinä asioina kohti menestystä pidän ymmärrystä ja kykyä nähdä kokonaisuutena miten ja millaiseksi haluamme koiramme kouluttaa. Mitkä taidot ovat oleellisia huomioon ottaen ohjaajan ominaisuudet ja erilaisten agilityssä vastaan tulevien haasteiden suorittamiseksi ja miten ne koulutetaan. Näemme koirat yksilöinä ja muokkaamme koirien koulutusta koko ajan tarpeen mukaan, joskus jopa poiketen kokonaan alkuperäisestä ajatuksesta ja suunnitelmasta. Tasapainon säilyttämiseksi on tärkeää ymmärtää syy-seuraus suhteet erilaisten koiralle opetettavien taitojen välillä, esimerkiksi tasapaino lähelle tulon ja irtoamisen välillä ja vaikkapa este- ja ohjaajahakuisuuden välillä.

Koen koirieni toimivan radalla loogisesti ohjauksen mukaan, joka kertoo niiden ymmärtävän niille annetut ohjausvihjeet.  Tämän kertoo mielestäni, että ohjauksen kokonaisuus on hyvin rakennettu ja toimii sekä koirien, että omasta näkökulmastani. Tästä seuraa myös seuraava tärkeä agilityn kulmakivi, eli ohjaajan luottamus koiraan ja koiran luottamus ohjaajaan. Kun luotan lähtöviivalla koiraani, voin keskittyä vain tekemään itse parhaani ja tiedän myös koirani tekevän aina parhaansa, joka on henkisesti hyvä lähtökohta kohti huippusuoritusta.

Pysyminen huipulla pitkään kertoo myös kyvystä ja halusta oppia aina uutta ja kehittyä lajin vaatimusten mukana."

Miten fiiliksesi kansainvälisillä finaaliradoilla poikkeaa nykyään siitä, kun jätät Wow’n aivan tavallisen kisaradan starttiviivalle?

"Kyllä kansainvälisten finaaliratojen tunnelma vielä sykähdyttää kokeneempaakin kilpailijaa. Adrenaliinia on taatusti sen verran kehossa, ettei pääse nukahtamaan. Itse ajattelen kehoni valmistautuvan fyysiseen suoritukseen, joten tuntemukset kuuluvat kuvaan ja vahvojen tuntemusten ja elämysten takia ylipäänsä teen agilityä. On hienoa päästä kokemaan niin vahvoja tunteita yhdessä oman koiran kanssa. Jännityksen tuoma stressi ei itsessään ole minulle erityisen mukava olotila, mutta toki kokonaisuutena arvioiden on aivan mahtavaa päästä tekemään agilityä suurilla areenoilla.

Arvokilpailujen finaaliradan aikana keskittyminen tekemiseen on vahvaa, jolloin tunnen olevani vain kahdestaan Wow'n kanssa. Tavallisissa kisoissa eivät tuntemukset ole aivan samalla tasolla, jolloin kilpaileminen tuntuu vähemmän stressaavalta ja ehkä siinä mielessä kilpailemisesta pystyy nauttimaan ennen radalle menoa ja suorituksen aikanakin enemmän. Maaliviivalla taas finaaliratojen panos ja stressi usein purkautuu tuloksesta riippumatta vahvempina tuntemuksina.

Kansainvälisistä kilpailuista itselle eniten fiiliksiä tulee aina MM-kilpailuista. Niiden tunnelma on jotain todella erityislaatuista, jopa verrattuna muihin KV-kilpailuihin. Sen aistii sekä yleisöstä, että kilpailijoista, ja se tunnelataus välittyy myös koiriin."

Millaisia tavoitteita sinulla on vuodelle 2023?

"Tärkein tavoitteeni on yrittää pitää Wow terveenä ja mahdollisimman hyvässä fyysisessä ja henkisessä kunnossa ja pystyä nauttimaan siitä, että saan olla siinä hetkessä, nimenomaan juuri Wow'n kanssa tekemässä juuri sitä mitä haluan. Kilpailullisena tavoitteena on tehdä optimaalisilla suorituksilla aina puhdas rata ja osallistua maajoukkuekarsintoihin.

Tulostavoitteita varsinaisesti on mielestäni turha asettaa, koska lopullisiin tuloksiin vaikuttaa moni asia joihin itsellä ei ole mahdollisuutta omilla teoillaan vaikuttaa. Henkisenä tavoitteena pyrin hyväksymään ja käsittelemään kaikki eteen tulevat haasteet vain asioina, ilman liiallista tunnelatausta."

Millainen kisakaveri Wow on? Entä miten kuvailisit sitä perheenjäsenenä?

"Enpä voisi itselleni paljon parempaa koiraa kuvitella. Koen, että me molemmat haluamme tehdä agilityä yhdessä, nimenomaan toistemme kanssa. Nuorempana Wow:n tilannenopeus oli joskus alustaan ja hyppykulmiin nähden vähän liiankin rajua. Muuten agilityn tekeminen Wow'n kanssa on ollut alusta asti todella hauskaa ja palkitsevaa. Vauhti, itsenäisyys, ohjauksellinen herkkyys, oppimiskyky ja älykkyys ovat Wow'n parhaita puolia ja oikeastaan kaikki muutkin sen ominaisuudet ovat hyvää tasoa, eli mitään suuria heikkouksia ei ole tähän pakettiin mahtunut. Matkustaminen eri välineillä, hotellit, autot, muut koirat, melu, suuret areenat tai mitkään ulkopuoliset häiriöt, eivät ole aiheuttaneet kisoissa tai kotona mitään ongelmia. Upea kisakaveri.

Kotioloissa Wow on helppo ja mukava koira. Wow myös kommunikoi ihmisen kanssa paljon itsenäisesti ja omasta aloitteestaan. Sillä on omat tapansa hienovaraisesti kertoa meille monin eri tavoin mitä se milloinkin haluaa. Erikoisin ja erilaisin ominaisuus Wow'ssa on sen tarvitsevan unen määrä. Aina pentuajasta lähtien Wow ei selvästikään ole halunnut kuluttaa elämäänsä nukkumiseen. Päivästä tai aktiviteeteistä riippumatta se nukkuu normaalien yöunien lisäksi päivän aikana ehkä reilun tunnin. Kahdeksan viikkoa vanhana pentunakaan se ei levännyt sen enempää. Muiden laumanjäsenten levätessä se voi vaikkapa vain katsella nukkuvaa Dao:a, olematta kuitenkaan millään tavalla levoton. Se on aina valmis toimintaan ja rakastaa kaikkea tekemistä."

Sinut palkittiin viime vuoden osalta menestyksestäsi agilityurheilijana. Jos saisit itse jakaa jonkin palkinnon agilityn parissa toimivalle henkilölle, ketä kiittäisit ja miksi?

"Lajin parissa toimii paljon henkilöitä eri rooleissa - muun muassa seuratoimijat, kouluttajat, lajiliiton edustajat ja tuomarit - joista monet ovat olleet lajin parissa jo pitkään ja jotka kaikki ansaitsevat tunnustusta. Erikseen haluaisin vielä mainita maajoukkueen johtoon kuuluvat henkilöt, jotka tekevät vuoden aikana itse kilpailuissa ja niiden ulkopuolellakin paljon töitä edustusurheilijoidemme hyväksi Kiitos! Kiitokset myös kaikille suomalaisen agilityn kannattajille ja faneille. Suomi-katsomon edessä on aina hienoa kilpailla.

Itselle merkityksellisin henkilö agilityn parista löytyy perheestä. Janita Leinonen on vaikuttanut merkittävästi agilityn kehitykseen, niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Hänen väsymätön innostuksensa agilityyn, kouluttamiseen ja koiriin on inspiroivaa. Janitan lähestymistavassa agilityyn korostuu aina koiralähtöisyys ja koiran näkökulman ymmärtäminen, jotka ovat myös lähellä omaa sydäntäni.

Janita (Kelpokoira) ja Noora Keskievari (OneMind Dogs) ovat olleet aktiivisesti kehittämässä agilityn liiketoimintapuolta. Liiketoimintaedellytysten paraneminen on kiinteä ja tärkeä osa lajin kehitystä. Taloudellisen puolen kehittyminen on luonut koira-alalle uusia työpaikkoja, lisännyt lajin tunnettuutta ja parantanut harrastusmahdollisuuksia, sekä harrastustilojen, että tarjolla olevan valmennuksen määrän ja laadun suhteen."

Seuraavan kerran Jaakko ja Wow nähdään arvokilpailuiden starttiviivalla ensimmäisissä maajoukkuekarsinnoissa 25.-26.2. Vantaan Ojangossa.