Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry on julkaissut tutkimuksen, jonka tarkoitus oli selvittää, ovatko urheilijat kokeneet tai havainneet seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää viimeisen viiden vuoden aikana urheilutoiminnassa. Häirintä agilityssä on vähäistä, mutta kehitettävääkin on.

Tutkimuksen tausta

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 48 lajiliiton 16-vuotiaat ja sitä vanhemmat urheilijat (vuonna 2003 tai aiemmin syntyneet.) Kysely lähti vuodenvaihteessa 2019–2020 n. 160 000 urheilijalle ja vastauksia saatiin 9018. Näin laaja tutkimushanke seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä urheilussa on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja kokoluokaltaan merkittävä myös kansainvälisesti katsoen. 

Seksuaalinen häirintä voi ilmetä monin tavoin aina epäasiallisesta seksuaalissävytteisestä puheesta ja vihjailusta fyysisen koskemattomuuden loukkaamiseen. Sukupuoleen perustuvaa häirintää on esimerkiksi halventava puhe toisen henkilön sukupuolesta. 

Häirinnän vastainen työ yhdistää urheiluyhteisön

Häirinnän vastainen työ on tiivistynyt urheilujärjestöissä viimeisten vuosien aikana. Urheiluyhteisön yhteinen vastuullisuusohjelma ottaa vahvasti kantaa turvallisen urheilun puolesta. Erityisesti Et ole yksin -palvelu on hyvä esimerkki urheilujärjestöjen välisestä yhteistyöstä häirinnän kitkemiseksi. Myös aiheeseen liittyviä koulutuksia on järjestetty tihenevään tahtiin.

"Työtä turvallisen urheilun eteen on tehty, mutta sitä tulee jatkossa tehdä yhä voimakkaammin ja viestin tulee kulkeutua laajamittaisesti koko urheilun kentälle ja urheilijoille asti", painottaa Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen. 

"On erinomaista, että SUEK yhdessä lajiliittojen kanssa on tehnyt häirinnästä laajan tutkimuksen, jonka avulla saamme lisätietoa tärkeän työn pohjaksi. Urheilijoiden ääni on kuultu", toteaa Salonen. 

Salosen mukaan ensiarvoisen tärkeää on, että hyvät, jo olemassa olevat työkalut saadaan kaikkien tietoisuuteen ja vietyä käytäntöön yli lajirajojen. Tämän lisäksi urheiluyhteisössä on valmisteilla useita uusia toimenpiteitä turvallisen toimintaympäristön parantamiseksi, kuten Vastuullinen valmentaja -verkkokoulutus, sovittelumenettely sekä urheiluyhteisön yhteinen kurinpitojärjestelmä.

"Jatkamme vahvaa yhteistyötä lajiliittojen kanssa ja käymme yksityiskohtaisesti läpi toimenpiteet, joiden avulla lajeissa on hyvä panostaa turvallisuuteen. Tutkimuksen perusteella myös puhumisen kulttuuriin tulee puuttua, jotta saadaan kitkettyä häiritsevä puhe pois pukukopeista, kentiltä ja saleista", Salonen summaa.

Häirintä agilityn parissa vähäistä

Agilityn vastaajista yhdeksän prosenttia oli kokenut viimeisen viiden vuoden aikana urheilutoiminnassa seksuaalista häirintää. Naisista seksuaalista häirintää oli kokenut kahdeksan prosenttia ja miehistä 12 prosenttia. Naisista kaksi ja miehistä viisi prosenttia oli kokenut sukupuolista häirintää. Häirintäkokemukset olivat agilityssä muihin lajeihin verrattuna kauttaaltaan hyvin vähäisiä. Yksikään vastaaja ei ollut kokenut häirinnän vakavampia muotoja, kuten fyysistä seksuaalista häirintää tai painostusta seksuaaliseen kanssakäymiseen. Vastaajista peräti 85 prosenttia kertoi, ettei osannut sanoa, onko Suomen Agilityliitto puuttunut urheilussa tapahtuvaan häirintään tai tehnyt töitä häirinnän ehkäisemiseksi urheilussa.

Tutkimuksen tulokset aiheuttavat toimia myös Suomen Agilityliitossa

Suomen Agilityliitossa tutkimuksen tulokset otetaan pääosin tyytyväisenä vastaan. “On tietenkin erinomaista, että häirintää tapahtuu lajissamme hyvin vähän. Kuitenkin, jokainen tapaus on liikaa. Lisäksi vastaajien kesken vallitseva epätietoisuus siitä, onko liitto puuttunut tai tehnyt työtä häirinnän ehkäisemiseksi, herättää meidät toimimaan. Liiton pitää tuoda häirinnän vastaista työtä paremmin esiin tulevaisuudessa", pohtii Suomen Agilityliiton puheenjohtaja Einari Pekkala.

Kannustamme kertomaan