Sääntöuudistuksen merkittävin osa on säännöstön rakenteen perusteellinen uudistaminen. SAGIn vuosikokouksen sekä Kennelliiton valtuuston hyväksynnän edellyttävään varsinaiseen agilitysääntöön (A-osa) jätetään ainoastaan lajia perustavimmalla tavalla määrittävät määräykset. Sääntelyn yksityiskohdista ja lajia ohjaavista käytännöistä säädetään vastaisuudessa SAGIn ja Kennelliiton hallituksissa käsiteltävässä Laji- ja arvosteluohjeessa (B-osa) ja ysinomaan SAGIn määräysvallassa olevissa lajiohjeissa (D-osa).

Sääntelyn siirtyminen enenemässä määrin pelkästään SAGIn vastuulla oleviin lajiohjeisiin tulee keventämään ja nopeuttamaan asioiden käsittelyä jatkossa merkittävästi. Lajiohjeisiin voidaan tehdä muutoksia SAGIn harkinnan mukaisesti ja tarvittaessa päivityksiä voidaan tehdä nopeallakin aikataululla ja näin reagoida lajin muutoksiin. Koetoimitsijoille tullaan järjestämään syksyllä erillisiä sääntömuutoskoulutuksia pääosin internetin välityksellä.

Joustavampi sääntörakenne antaa mahdollisuuden myös uusien virallisten kilpailumuotojen kehittämiseen. Lajin kehitystä uusien kilpailumuotojen osalta lähdetään tekemään yhdessä harrastajakentän ja seurojen kanssa, jotta uudet kilpailumuodot vastaisivat seurojen ja harrastajien tarpeisiin ja toiveisiin.

Miten sääntöuudistus etenee seuraavaksi?

Sääntökäsittelyssä seuraava askel on Kennelliiton koe- ja kilpailutoimikunta sekä hallitus ja tämän jälkeen toivottavasti syksyn valtuustokäsittelyn jälkeen säännöt astuvat voimaan 1.1.2018. Sääntökäsittelyn etenemisestä tullaan tiedottamaan heti kun seuraava vaihe on käyty läpi.

Miten kokoluokat muuttuvat?

Nykyisten kolmen kokoluokan rinnalle tulee kaksi uutta kokoluokkaa ja mini- ja maksiluokan pienimmillä koirille on jatkossa mahdollisuus kilpailla kansallisissa kilpailuissa omissa luokissaan. Kokoluokkien lisäämisen toivotaan antavan yhä useammalla koirakolle mahdollisuuden harrastaa agilityä. Keskustelua kokoluokkien lisäämisestä on käyty jo edellisten sääntöuudistusten yhteydessä ja nyt seurat katsoivat ajan olevan kypsä uudistukselle. Saman tyyppistä kehitystä on ollut nähtävissä muuallakin. Pohjois-Amerikassa on ollut käytössä erittäin pitkään viisi kokoluokkaa, Ranskassa koirakot on pitkään jaettu neljään kokoluokkaan ja Ruotsi siirtyi viiteen kokoluokkaan tämän vuoden alusta.

Kokoluokkien rajoissa säilytettiin yhteys FCI:n kansainvälisten agilitysääntöjen luokkajakoon. Nykyiset mini-, medi- ja maksiluokka säilyvät ennallaan, mutta pikkuminien (alle 28cm) ja pikkumaksien (43 cm mutta alle 50 cm) ohjaajat voivat itse valita jatkavatko he nykyisessä kokoluokassa vaiko lisäksi uusissa kokoluokissa.

Koirani on pikkumini tai pikkumaksi. Missä vaiheessa minun tulee valita missä kokoluokassa kisaan?

Pikkuminiksi tai pikkumaksiksi mitatulla koiralla on käytännössä osallistumisoikeus kahdessa kokoluokassa. Ohjaajan tulee ilmoittautumisen yhteydessä päättää mihin kokoluokkaan koira osallistuu siinä kilpailutapahtumassa. Koirakko voi yhdessä kilpailutapatumassa osallistua vain yhden kokoluokan kilpailuun ja ilmoittautumisen yhteydessä tehtyä päätöstä ei ole mahdollista muuttaa enää ilmoittautumisen jälkeen.

Milloin voin mittauttaa koirani?

Tällä hetkellä virallisessa kokoluokanmäärityksessä mitataan ainoastaan mihin nykyisistä kolmesta kokoluokasta koira kuuluu. Uusia pikkumini- ja pikkumaksiluokkia koskevat viralliset mittaukset aloitetaan vasta sen jälkeen, kun on selvillä minne ja miten mittaukset merkitään niin, että ne ovat suoraan käytettävissä kun uudet säännöt astuvat voimaan. Tavoitteena on, että syksyllä järjestetään isompia mittaustapahtumia joko isomman kilpailun yhteydessä tai aivan erillisinä tapahtumina. Mittaustapahtumiin pyritään järjestämään paikalle useampi pelkästään mittauksiin keskittyvä tuomari.

Mitä tapahtuu hyppykorkeuksille?

Kaikkien kokoluokkien korkeimpia hyppykorkeuksia laskettiin kansainvälisiin agilitysääntöihin tulevan muutoksen mukaisesti. Kansainvälisistä säännöistä poiketen samalla päätettiin laskea myös alimpia hyppykorkeuksia vastaavasti. Hyppykorkeudet koskevat rimahyppyjä ja muuria. 

Kansalliset uudet hyppykorkeudet ovat seuraavat:

• maksit: 50 - 60 cm
• pikkumaksit: 40 - 50 cm
• medit: 30 - 40 cm
• minit: 20 - 30 cm
• pikkuminit: 10 - 20 cm

Kaikissa karsinnoissa ja KV-kilpailuissa hyppykorkeudet ovat:  

• maksit: 55 - 60 cm
• medit: 35 - 40 cm
• minit: 25 - 30 cm

Renkaan keskipiste pikkumakseilla ja makseilla on nykyinen 80 cm, medeillä, mineillä ja pikkumineillä 55 cm. 

Miten kokoluokkien lisääntyminen vaikuttaa valioitumiseen?

Valioituminen on aina koirakohtaista eikä koirakko voi valioitua useammasta kokoluokasta. Valioitumiseen liittyvistä käytännöistä keskustellaan vielä tarkemmin Kennelliiton kanssa, mutta tavoitteena on, että koira voisi kerätä valioitumiseen tarvittavat SERTit vapaasti niistä kokoluokista, joihin koiralla on oikeus osallistua.

Miten kokoluokkien lisääntyminen vaikuttaa arvokilpailuihin?

Perussääntö arvokilpailuihin pääsyn osalta on, että osallistumiseen oikeuttavat tulokset pitää kerätä siinä kokoluokassa, mihin koira arvokilpailussa osallistuu.

SM-kilpailuissa kilpaillaan jokaisessa uusien sääntöjen mukaisessa viidestä kokoluokasta. Koira voi osallistua SM-kilpailun yksilökilpailuun ainoastaan yhdessä kokoluokassa ja osallistumiseen tarvittavat tulokset tulee olla kerättynä juuri kyseisen kokoluokan kilpailuista. Osallistumisoikeuden pikkuminien tai pikkumaksien SM-kilpailuun voi saavuttaa ainoastaan pikkuminien ja pikkumaksien kilpailuissa saaduilla tuloksilla ja mini- ja maksi-luokissa saavutettuja tuloksia ei huomioida. Vastaavasti SM-kilpailuiden osallistumiskriteereihin mini- ja maksiluokissa ei huomioida pikkumini- ja pikkumaksiluokissa saavutettuja tuloksia.

Edustusjoukkueet ja maajoukkue valitaan ainoastaan FCI:n kansainvälisten sääntöjen mukaisissa kokoluokissa eli mini-, medi- ja maksiluokassa. Osallistumisoikeus EO-joukkueen karsintakilpailuihin ja maajoukkueen karsintakilpailuun tulee näin ollen ansaita kyseisissä kokoluokissa saavutetuilla tuloksilla.

Ranking-järjestelmän mahdollisista muutoksista tiedotetaan niitä tehtäessä, mutta lähtökohtaisesti nykyinen ranking-järjestelmä tullaan laajentamaan vastaavasti myös uusiin kansallisiin kokoluokkiin.

Muuttuuko siirtyminen tasoluokasta toiseen?

Perusperiaate tasoluokkien osalta säilyy ennallaan ja koira kilpailee jatkossakin agility- ja hyppyradoilla samassa tasoluokassa. Tasoluokan nousuun oikeuttaa jatkossakin kolme nollatulosta, mutta uusien sääntöjen myötä koira ei automaattisesti siirry ylempään tasoluokkaan heti nousutulokset saavutettuaan vaan ohjaaja voi halutessaan jatkaa alemmassa luokassa kunnes koira on saavuttanut luokkanousuun velvoittavan määrän nollatuloksia. Luokkanousujen lykkäämiseen liittyvät yksityiskohdat tulevat tarkentumaan syksyn aikana.

Jatkossa ohjaaja voi halutessaan siirtää koiran myös yksi tai kaksi tasoluokkaa alaspäin. Nykyisestä kakkosluokkaan palauttamismahdollisuudesta poiketen alempaan tasoluokkaan siirretty koira alkaa kuitenkin kerätä tasoluokkaan oikeuttavia tuloksia uudelleen ja koira voi nousta takaisin korkeampaan tasoluokkaan. Tasoluokan vaihtoon liittyvät käytänteet ja uuteen luokkanousuun tarvittavat tulokset tulevat tarkentumaan syksyn aikana.

Mitä joukkuekilpailuille tapahtuu?

Joukkuekilpailun formaatti muuttuu joustavammaksi ja kilpailunjärjestäjällä on jatkossa oikeus päättää joukkuekilpailun yksityiskohdista. Jatkossa joukkuekilpailu voi muodostua pelkistä agilityradoista, pelkistä hyppyradoista tai niiden yhdistelmästä, joukkueen koko voi vaihdella säännöissä määritettävän vähimmäis- ja enimmäismäärän välillä ja joukkueeseen voi kuulua eri kokoluokissa kilpailevia koiria. Joukkuekilpailun järjestämisestä tullaan laatimaan erillinen ohjeistus kilpailunjärjestäjille kun yksityiskohdat tarkentuvat syksyn aikana.

Saanko kilpailla juoksuisen nartun kanssa?

Kiimaisten narttujen osallistumisoikeus laajentuu 3-luokasta kaikkiin tasoluokkiin. Huomioitavaa kuitenkin on, että kiimanarttujen tulee huomioida muut osallistujat kuten 3-luokan osalla on tähänkin toimittu.

Muuttuvatko esteet?

Pöytä poistuu estevalikoimasta. Uusia kansallisia esteitä ei tullut ja esteet ovat pääpiirteittäin samat kuin kansainvälisissäsäännöissä. Merkittävimpiä muutoksia ovat umpitunnelin kankaan lyhentyminen merkittävästi sekä kehyksettömän rengasmallin hyväksyminen nykyisen kehyksellisen renkaan rinnalle kilpailukäyttöön soveltuvana ratkaisuna. Jatkossa säännössä myös nimenomaisesti vahvistetaan, että okserissa voidaan käyttää hajoavaa rimaa ja umpitunnelin sisäänmeno-osa voi olla rakenteeltaan myös puolijäykkä. Esteiden mitoissa on kuitenkin joiltain osin poikettu kansainvälisistä säännöistä, joten KV-kilpailuja järjestävien seurojen tulee huomioida erot kansallisen ja KV-säännön välillä. 

Esteille otetaan käyttöön myös kattava tarkastusmenettely ja 1.1.2019 alkaen kaikkien kilpailukäytössä olevien esteiden tulee läpäistä virallinen estetarkistus. Siirtymäajoista uusiin estemittoihin ja estetarkastusjärjestelmästä tiedotetaan seuroille erikseen viimeistään syys-lokakuussa 2017 ja tarkastukset alkavat aikaisintaan vuoden 2018 alusta.