SAGI on laatinut tiedotteen koskien FCI:n uusimpia sääntömuutoksia, jotka hyväksyttiin 6.3.2022.
TIedottessa haluamme selventää FCI:n päätösprosessia, sitä kuinka FCI-kokoluokkien määrittelyt tapahtuivat ja mikä oli Suomen rooli määrittelyjen taustalla. Täältä voit myös tarkistaa Suomen tekemät ehdotukset FCI-sääntömuutoksiksi ja kuinka ne toteutuivat. Lisäksi dokumenttiin on koottu FCI:lle lähetetyt tilastot Suomen esityksen tueksi.
Voit lukea tiedotteen tästä, esityksemme tueksi laaditut taulukot löydät liitteen dokumentista tiedotteen lopusta.
Huomioithan myös, että SAGI järjestää workshopin kansallisten kokoluokkien osalta 29.3.2022, tästä tiedotamme tarkemmin mahdollisimman pian.
FCI:n päätösprosessi
FCI:n kansainvälisten sääntöjen päivitysprosessi on iloinen yhdistelmä kennelpolitiikkaa ja lajin edistämiseksi tehtävää työtä. Useimmiten sääntöuudistusten valmistelua pohjustetaan työryhmissä, joissa muutamien jäsenmaiden edustajat etsivät yhdessä sopivia ratkaisuja, joille katsotaan löytyvän riittävästi kannatusta FCI:n agilitykomission keskuudessa. Työryhmien valmistelemat ehdotukset sekä jäsenvaltioiden tekemät muutosehdotukset viedään käsiteltäväksi FCI:n agilitykomissioon, jossa ovat edustettuina FCI:n varsinaiset jäsenet sekä kumppanuusjäsenet, kaikkiaan noin nelisenkymmentä maata. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistönä. Komission laatima lopullinen ehdotus muutoksiksi kansainvälisiin agilitysääntöihin esitetään FCI:n hallitukselle, joka päättää, voidaanko muutoksia hyväksyä.
FCI:n valmistelutyö tapahtuu suljettujen ovien takana. Suomi on kritisoinut valittuja työtapoja ja toistuvasti esittänyt, että käsiteltävistä asioista ja harkittavista muutoksista tiedotettaisiin aktiivisesti jo prosessin aikana.
FCI-kokoluokat ja Suomen tavoitteet
Suomen päätettyä vuoden 2018 sääntöuudistuksessa ottaa käyttöön kansallisesti viisi kokoluokkaa on Suomen tavoitteena ollut ja on edelleen, että myös kansainvälisellä tasolla siirryttäisiin viiteen kokoluokkaan. Kokoluokkien lisäämisestä oli jollain tasolla keskusteltu agilitykomission keskuudessa jo useamman sääntökierroksen aikana, mutta useamman jäsenvaltion seurattua Ruotsin ja Suomen esimerkkiä ja otettua kansallisesti käyttöön useampia kokoluokkia rupesi vihdoin näyttämään siltä, että FCI:n tasolla voisi syntyä momentumia, joka mahdollistaisi uusien kokoluokkien tuomisen myös kansainvälisiin sääntöihin.
Koska epävarmojakin ääniä löytyi edelleen, agilitykomissio nimesi 2019 kokoluokkakysymystä valmistelemaan työryhmän, jolle annettiin tehtäväksi analysoida tilannetta ja muodostaa perusteltu esitys uusiksi kokoluokiksi niin, että kilpailu kokoluokissa säilyisi mielekkäänä ja samalla kokoluokkien lisääminen palvelisi tarkoitustaan eli lisäisi lajin piiriin soveltuvien koirien määrää.
Viiden kokoluokan aktiivisena puolestapuhujana Suomi oli yksi työryhmään valituista jäsenistä. Suomalaisten koirien mittauksista kerätty yli 7000 koiran mittaustulostilasto oli merkittävässä asemassa Suomen pyrkiessä vakuuttamaan työryhmän jäseniä siitä, että harrastajia ja koiria riittäisi viiteen kokoluokkaan.
Vaikka Suomi osaltaan sai työryhmän asettumaan viiden kokoluokan puolelle, kokoluokkarajoissa Suomen kanta jäi työryhmässä vähemmistöön. Mahdollisen pikkuminiluokan osalta kävi selväksi, että Keski-Eurooppalaiselle blokille Suomen 28 senttimetriä oli aivan liian alhainen, koska siellä näin pieniä koiria ei ollut riittävästi. Jotta kilpailu uudessa luokassa koettaisiin mielekkääksi, pikkuminien ylärajaksi ehdotettiin 30 senttiä. Uuden pikkumaksiluokan osalta useiden maiden lähestymiskulmana oli selkeästi pyrkimys parantaa ensisijaisesti nykyisten medi- ja maksiluokkien rajalla olevien koirien asemaa, koska nämä juuri medirajan ylittävät koirat nähtiin erityisesti väliinputoajina nykyisissä kokoluokissa. Pitkällisen väännön jälkeen työryhmä päätyi lopulta ehdottamaan pikkumaksien rajaksi 48 senttiä, koska tätä korkeampien koirien nähtiin osoittaneen olevansa kilpailukykyisiä myös maksiluokassa.
Ennen ratkaisevaa kokousta suurin osa edustajista näytti olevan vielä empivällä kannalla ja valmiita jatkamaan kolmella kokoluokalla. Ainoastaan muutama maa oli asettunut selkeästi kannattamaan kokoluokkien lisäämistä ja tehnyt esityksen uusista kokoluokista. Vaikka työryhmän esitys poikkesi Suomessa käytössä olevista kokoluokkarajoista, Suomi päätyi esittämään siirtymistä viiteen kokoluokkaan työryhmän esittämällä tavalla, koska valmistelun aikana saatujen tietojen perusteella näytti siltä, että työryhmän valmistelemalla mallilla oli parhaat mahdollisuudet saada taakseen riittävästi tukea, että kokoluokkien määrää nostettaisiin kolmesta viiteen. Lopulta kuitenkin ainoastaan pikkumaksiluokan lisääminen sai taakseen komission edustajien enemmistön.
Kansalliset kokoluokat
Kansallisiin pikkuluokkiin (XS ja SL) siirryttäessä vuonna 2018 sallittiin siirtyminen kahden luokan välillä, jotta näillä koirakoilla olisi mahdollista osallistua myös kansainvälisiin kilpailuihin ilman, että koiran pitäisi pysyvästi luopua oikeudestaan kilpailla kansallisessa kokoluokassa. Mikäli kokoluokkien määrää kansainvälisissä kilpailuissa kasvatetaan, tarvetta tämänkaltaiselle ratkaisulle ei enää vastaavalla tavalla olisi vaan luontevaa olisi, että kansallisesti käytettävät kokoluokat olisivat linjassa kansainvälisten kokoluokkien kanssa. Näin myös linjattiin kevätkokouksessa 2021, jolloin päätettiin kansallisten sääntöjen osalta, että kansallisissa säännöissä mahdollisuuksien mukaan seurattaisiin FCI-sääntöjen kokoluokkia ja niiden rajoja, kuitenkin säilyttäen viisi kansallista kokoluokkaa.
Nykyisiä sääntöjä mukaillen tämä tarkoittaisi, että jos FCI siirtyisi viiteen kokoluokkaan, kansallisten sääntöjen kokoluokkarajat harmonisoitaisiin FCI:n kokoluokkia vastaaviksi ja tarve siirtymäoikeuteen kokoluokkien välillä poistuisi, koska jokaista luokkaa vastaisi yksi kansallinen kokoluokka. Jos FCI:ssä puolestaan otettaisiin vain yksi uusi luokka, sitä vastaavan kansallisen luokan kokoluokkarajat asetettaisiin FCI:n sääntöjä vastaavalle kohdalle ja tältä osin poistuisi oikeus siirtymiseen luokkien välillä, mutta jäljelle jäävä kansallinen kokoluokka säilyisi nykyisellään.
Liiton yleiskokous on ainoa taho, joka voi päättää muusta kuin vuoden 2021 kevätkokouksessa päätetystä toteuttamistavasta. Liitto järjestää workshopin kansallisten kokoluokkien osalta 29.3.2022, tästä tulee lisätietoa mahdollisimman pian.
Suomen tekemät esitykset FCI-sääntömuutoksiksi ja tilastotiedot löydät liitteesta, tiedotteen lopusta.